Retkikeittimen valintaopas

Retkikeitin on varuste, joka tekee sateisesta illasta pehmeämmän ja kylmästä aamusta siedettävämmän. Oikea keitin ei ole aina tehokkain tai kallein, vaan sellainen, joka toimii omilla retkillä luotettavasti ja jota osaat käyttää myös väsyneenä.

Mitä retkikeittimeltä kannattaa vaatia?

Retkikeittimen tehtävä on yksinkertainen: sen pitää keittää vesi ja lämmittää ruoka turvallisesti. Käytännössä valintaan vaikuttavat kuitenkin retken pituus, vuodenaika, maasto, ryhmäkoko ja se, haluatko vain kuumaa vettä kuivaruokaan vai oikeasti kokata leirissä.

Aloittelijan kannattaa miettiä ensin käyttötilanne, ei mallimerkkiä. Päiväretkellä ja kesäisellä viikonloppuvaelluksella paino, helppous ja nopea sytytys ovat usein tärkeämpiä kuin äärimmäinen kylmänkesto. Avotunturissa, syysmyrskyssä tai talviretkellä tilanne muuttuu.

Retkikeittimen tyypit

Kaasukeitin

Kaasukeitin on monelle retkeilijälle helpoin ja käytännöllisin aloitus. Se kierretään kaasupulloon, sytytetään ja liekkiä voi säätää melko tarkasti. Useimmat retkikaasut ovat isobutaanin ja propaanin seoksia, joskus mukana on myös butaania.

Kaasukeitin sopii hyvin:

• päiväretkille ja viikonloppuvaelluksille
• kevään, kesän ja syksyn retkille
• aloittelijalle, joka haluaa helpon ja nopeasti käyttöönotettavan ratkaisun
• tilanteisiin, joissa polttoaineen saatavuus on tiedossa etukäteen

Kaasun heikkous on kylmä. Butaani toimii huonosti pakkasen puolella, isobutaani hieman paremmin ja propaani selvästi kylmemmässä. Koska tavallinen retkikaasupullo on seos, teho laskee kylmässä, vaikka pullossa olisi vielä polttoainetta jäljellä.

Integroitu keitin-kattilasarja

Integroitu keitin-kattilasarja tarkoittaa ratkaisua, jossa kattila ja poltin on suunniteltu toimimaan yhdessä. Liekki on paremmin suojassa ja lämpö siirtyy tehokkaasti kattilaan. Tällainen järjestelmä on erinomainen valinta, jos tarkoitus on ennen kaikkea keittää vettä kuivaruokiin, kahviin tai puuroon.

Avotunturissa ja tuulisessa säässä integroitu järjestelmä on usein varmempi kuin aivan pieni erillinen poltin. Se ei silti poista tarvetta valita turvallista keittopaikkaa ja pitää keitin vakaalla alustalla.

Bensiini- ja monipolttoainekeitin

Bensiinikeitin tai monipolttoainekeitin on vaativampiin olosuhteisiin tehty ratkaisu. Se toimii nestemäisellä polttoaineella, kuten puhtaalla retkibensiinillä, ja joissain malleissa myös muilla polttoaineilla. Käytettävät polttoaineet riippuvat aina keittimen mallista.

Etuna on hyvä kylmänkesto ja polttoaineen saatavuus pitkillä reissuilla. Haittapuolena on monimutkaisempi käyttö: keitin vaatii pumppaamista, esilämmitystä, huoltoa ja rauhallista harjoittelua ennen retkeä.

Bensiinikeitin sopii erityisesti:

• talviretkeilyyn ja pakkasolosuhteisiin
• pitkille vaelluksille, joilla kaasupullojen saatavuus on epävarmaa
• isommille ryhmille, joille keitetään paljon vettä
• retkeilijälle, joka on valmis huoltamaan keitintä

Alkoholikeitin ja tablettikeitin

Alkoholikeitin on yksinkertainen ja hiljainen. Polttoaineena käytetään esimerkiksi spriitä. Se on edullinen ja varmatoiminen perusrakenne, mutta hitaampi kuin kaasukeitin ja herkkä tuulelle. Liekkiä on myös vaikeampi säätää tarkasti.

Tablettikeitin käyttää kiinteää polttoainetablettia. Se on kevyt ja yksinkertainen vararatkaisu, mutta teho on vaatimaton. Se sopii paremmin hätävaraksi tai hyvin kevyisiin retkiin kuin pääkeittimeksi pitkälle vaellukselle.

Risukeitin

Risukeitin käyttää polttoaineena pieniä oksia, käpyjä ja muuta kuivaa puuta. Sen etu on, ettei polttoainetta tarvitse kantaa mukana samalla tavalla kuin kaasua tai nestemäistä polttoainetta. Metsäisessä maastossa se voi olla kiinnostava vaihtoehto kokeneemmalle retkeilijälle.

Risukeittimen suurin heikkous on olosuhderiippuvuus. Sateessa kuivan polttoaineen löytäminen voi olla vaikeaa, ja avotunturissa puuta ei välttämättä ole lainkaan. Lisäksi risukeittimen käyttö rinnastuu monissa tilanteissa avotuleen. Tarkista aina alueen säännöt ja maastopalovaroitukset ennen käyttöä.

Polttoaineen valinta

Polttoaine ratkaisee paljon. Keitin voi olla teknisesti hyvä, mutta väärä polttoaine väärässä säässä tekee ruoanlaitosta hidasta tai mahdotonta.

• Kaasu: helppo, siisti ja nopea. Paras kolmen vuodenajan retkeilyyn, kun lämpötila pysyy kohtuullisena.
• Talvikaasu: parempi valinta viileään ja pakkasen lähelle, mutta sekään ei tee tavallisesta kaasukeittimestä automaattisesti talvikeitintä.
• Retkibensiini: tehokas kylmässä ja sopii vaativaan käyttöön, mutta vaatii enemmän osaamista.
• Alkoholi: yksinkertainen ja saatavilla monesta paikasta, mutta hidas ja tuuliherkkä.
• Kiinteä polttoaine: kevyt varavaihtoehto, ei yleensä paras pääasialliseksi keittimeksi.

Lentäessä polttoaineiden kuljettamiseen liittyy tiukkoja rajoituksia. Älä oleta, että kaasupullon tai nestemäisen polttoaineen voi ottaa mukaan lennolle, vaan tarkista säännöt aina lentoyhtiöltä ja viranomaisohjeista.

Teho, paino ja koko

Keittimen teho ilmoitetaan usein watteina. Suurempi teho voi keittää veden nopeammin, mutta käytännössä tuuli, kattilan muoto, lämpötila ja polttoaineen paine vaikuttavat enemmän kuin pelkkä numero tuotetiedoissa.

Yhden hengen kesäretkellä pieni kaasukeitin voi riittää hyvin. Kahdelle tai kolmen hengen ryhmälle kannattaa katsoa kattilan kokoa ja vakautta. Isommalle porukalle yksi pieni poltin tekee ruoanlaitosta helposti hidasta.

Muista laskea mukaan myös polttoaineen paino. Kevyt poltin ei ole koko totuus, jos mukaan tarvitaan useita pulloja tai painava kattilasarja.

Tuulensuoja on usein ratkaiseva

Tuuli vie keittimen tehosta nopeasti suuren osan. Siksi hyvä tuulensuoja, suojainen keittopaikka ja kattilan kansi voivat säästää sekä aikaa että polttoainetta. Metsässä luonnollinen suoja löytyy usein helposti, mutta tunturissa sitä ei välttämättä ole.

Kaasukeittimen kanssa pitää olla erityisen tarkkana: tuulensuoja ei saa kuumentaa kaasupulloa. Älä ympäröi pulloa kokonaan tiiviillä suojalla, sillä kuumeneminen nostaa painetta vaarallisesti. Suojaa liekkiä ja kattilaa, älä pulloa.

Avotunturi ja nopeasti muuttuva sää

Avotunturissa retkikeittimen valinta korostuu, koska suojaa on vähän. Tuuli voi olla kova, sää voi muuttua nopeasti ja kesälläkin lämpötila voi laskea lähelle nollaa. Keittopaikan valinta on silloin yhtä tärkeää kuin itse keitin.

Avotunturiin kannattaa valita keitin, joka:

• toimii tuulessa mahdollisimman luotettavasti
• on vakaa epätasaisella alustalla
• syttyy ja säätyy myös kylmin käsin tai hanskat kädessä
• ei vaadi pitkää virittelyä sateessa tai kovassa tuulessa

Jos ukkonen lähestyy, ruoanlaitto keskeytetään. Sammuta keitin, sulje polttoaine ja siirry pois avoimilta huipuilta sekä korkeimmilta kohdilta. Teltta, keitin tai vaellussauvat eivät ole suoja salamalta.

Pakkasretkeilyn erityisvaatimukset

Kylmässä kaasupullon paine laskee ja liekki heikkenee. Talvikäyttöön suunniteltu kaasupullo, pullon pitäminen lämpimänä ja keittimen malli auttavat, mutta kovassa pakkasessa bensiinikeitin on edelleen monelle varmin ratkaisu.

Talvella energiaa kuluu myös lumen sulattamiseen vedeksi. Se vie enemmän polttoainetta kuin pelkkä ruoan lämmittäminen. Ota polttoainetta mieluummin hieman liikaa kuin liian vähän, etenkin jos retki suuntautuu kauas palveluista.

Turvallinen käyttö leirissä

Keitintä ei jätetä koskaan yksin päälle. Valitse tasainen alusta, pidä palavat materiaalit kaukana ja käytä kattilaa, joka sopii keittimen kokoon. Pieni poltin ja suuri kattila on helposti kaatuva yhdistelmä.

Teltassa keittäminen on riskialtista hiilimonoksidin eli häkäkaasun ja tulipalon vuoksi. Lähtökohta on, että keitin pidetään teltan ulkopuolella. Jos poikkeustilanne pakottaa käyttämään keitintä teltan absidissa, ilmanvaihdon pitää olla hyvä, keitintä valvotaan koko ajan eikä sen kanssa nukuta.

Yleisimmät virheet

1. Keitintä ei testata kotona. Ensimmäinen käyttökerta ei kuulu sateiseen leiriin.
2. Polttoainetta arvioidaan liian vähän. Tuuli, kylmä ja veden keittäminen lisäävät kulutusta.
3. Tuulensuoja unohtuu. Ilman suojaa hyväkin keitin toimii heikosti kovassa tuulessa.
4. Varasytytin puuttuu. Piezo-sytytys on kätevä, mutta tulitikut tai toinen sytytin vedenpitävässä pussissa kannattaa aina olla mukana.
5. Keitin valitaan vain painon perusteella. Kevyt mutta epävakaa tai tuuliherkkä keitin voi olla huono valinta oikeassa maastossa.

Valintataulukko aloittelijalle

Tiivistelmä

Paras retkikeitin on se, joka sopii omiin olosuhteisiin. Kesäretkeilijälle helppo kaasukeitin voi olla täysin riittävä. Tuulisessa tunturissa integroitu järjestelmä antaa enemmän varmuutta. Talvella ja kovassa pakkasessa polttoaineen kylmänkesto nousee tärkeimmäksi asiaksi.

Harjoittele keittimen käyttö kotona, opettele arvioimaan polttoaineen kulutus ja pidä aina mukana varasytytin. Kun keitin on tuttu, ruokailu luonnossa muuttuu rauhalliseksi rutiiniksi eikä yhdeksi retken stressitekijäksi.

Lähteet ja lisätiedot

• Luontoon.fi: Retkeily maastopalovaroituksen aikana
• Luontoon.fi: Retkiruoka
• Ilmatieteen laitos: Salama ja ukkonen

Jos olet rakentamassa koko retkivarustusta alusta asti, lue myös opas aloittelijan vaellusrepun valintaan.