Kaasukeitin vai risukeitin?

Kaasukeitin ja risukeitin ratkaisevat saman perusongelman eri tavalla: miten saat veden kiehumaan ja ruoan lämpimäksi retkellä. Kaasukeitin on nopea ja ennakoitava. Risukeitin on tunnelmallinen ja polttoaineen puolesta riippumaton, mutta se vaatii enemmän aikaa ja olosuhteiden lukemista.

Tässä oppaassa verrataan kaasukeitintä ja risukeitintä käytännön näkökulmasta: painoa, polttoainetta, säävarmuutta, talvikäyttöä, tulentekosääntöjä ja sitä, kumpi on parempi retkikeitin aloittelijalle.

Nopea vastaus: kumpi kannattaa valita?

Useimmille aloittelijoille kaasukeitin on parempi ensimmäinen retkikeitin. Se syttyy nopeasti, liekkiä voi säätää helposti ja ruoka valmistuu ennakoitavasti myös silloin, kun olet päivän kävelyn jälkeen väsynyt.

Risukeitin sopii paremmin retkeilijälle, joka pitää hitaammasta leirielämästä, liikkuu metsäisillä alueilla ja haluaa vähentää mukana kannettavan polttoaineen määrää. Se ei kuitenkaan ole yhtä huoleton valinta, koska sen käyttö riippuu säästä, kuivasta puusta ja tulentekorajoituksista.

Mikä kaasukeitin on?

Kaasukeitin on poltin, joka toimii kaasupatruunalla. Tavallisessa retkikaasussa käytetään yleensä butaanin, isobutaanin ja propaanin seoksia. Kun venttiili avataan ja kaasu sytytetään, keitin tuottaa tasaisen liekin, jota voi säätää melko tarkasti.

Yleisimmät kaasukeittimet ovat:

• Patruunan päälle kierrettävä poltin, joka on kevyt ja helppo pakata.
• Letkumallinen kaasukeitin, jossa patruuna on sivussa ja keitin seisoo vakaammin maassa.
• Integroitu keitinjärjestelmä, jossa poltin ja kattila on suunniteltu toimimaan yhdessä erityisesti veden keittämiseen.

Kaasukeittimen suurin vahvuus on helppous. Jos osaat kiinnittää patruunan oikein, suojata liekin tuulelta ja käyttää keitintä vakaalla alustalla, pääset ruoanlaitossa pitkälle.

Mikä risukeitin on?

Risukeitin on pieni metallinen tulipesä, jossa poltetaan kuivia risuja, tikkuja, käpyjä ja muuta pientä puuainesta. Kattila asetetaan keittimen päälle, ja polttoainetta lisätään käsin sitä mukaa kun se palaa.

Risukeitin ei ole “sytytä ja unohda” -tyyppinen keitin. Se vaatii risujen keräämistä, sytyttämistä, liekin seuraamista ja tuhkan huolellista käsittelyä. Vastineeksi polttoainetta ei tarvitse ostaa eikä kantaa mukana samalla tavalla kuin kaasupatruunoita.

Kaasukeitin vai risukeitin: tärkeimmät erot

Paino: kumpi on oikeasti kevyempi?

Pelkkää keitintä katsomalla pieni kaasupoltin on usein risukeitintä kevyempi. Kokonaispaino muuttuu kuitenkin, kun mukaan lasketaan polttoaine.

Viikonloppuretkellä pieni kaasukeitin ja kaasupatruuna ovat yleensä kokonaisuutena järkevä valinta. Viikon tai kahden omavaraisella reissulla risukeittimen etu kasvaa, koska sen paino ei lisäänny retken pituuden mukana. Tämä etu toteutuu kuitenkin vain, jos liikut alueella, josta löytyy kuivaa puuainesta.

Jos retki kulkee tunturissa, saaristossa tai muussa vähäpuustoisessa maastossa, risukeittimen painoetu katoaa nopeasti. Keitin voi olla kevyt, mutta ilman polttoainetta sillä ei tee ruokaa.

Kuinka paljon kaasua kuluu vaelluksella?

Kesäkeleillä karkea nyrkkisääntö on, että yhdelle henkilölle kuluu noin 20-35 grammaa kaasua vuorokaudessa, jos keittimellä tehdään aamupuuro, iltaruoka ja pari kuumaa juomaa. Tuuli, kylmä vesi, iso kattila ja pitkä hauduttaminen lisäävät kulutusta selvästi.

Tavallinen 230 gramman kaasupatruuna voi riittää yhdelle retkeilijälle noin viikon reissulle, jos käyttö on maltillista ja liekki suojataan tuulelta. Kahdelle ihmiselle sama patruuna riittää luonnollisesti lyhyemmäksi ajaksi.

Hyvä tapa on punnita kaasupatruuna ennen lähtöä. Kun tiedät patruunan tyhjäpainon ja kokonaispainon, voit arvioida, paljonko kaasua on jäljellä. Tämä vähentää turhaa varapatruunoiden kantamista.

Talvi ja pakkanen

Kylmä on kaasukeittimen selkein heikkous. Butaani toimii huonosti jo nollan tuntumassa, isobutaani hieman paremmin ja propaani selvästi kylmemmässä. Koska retkikaasu on seos, teho voi laskea sitä enemmän, mitä kylmemmäksi patruuna jää.

• Pidä patruuna lämpimänä ennen käyttöä.
• Käytä talvikaasua, jos retkeilet pakkasella.
• Harkitse letkumallia, jossa patruunan voi kääntää hallitusti ylösalaisin.
• Älä koskaan lämmitä kaasupatruunaa liekillä tai kuumalla alustalla.

Risukeitin ei kärsi pakkasesta samalla tavalla, mutta talvella sen ongelma on kuivan polttoaineen löytäminen. Lumen alta kerätty puu on usein märkää, ja leiri-illan keittohetki voi venyä pitkäksi.

Tulentekosäännöt Suomessa

Tämä on vertailun tärkein kohta. Risukeitin on avotuli, ja sen käyttö ei ole sallittua maastopalovaroituksen aikana kipinöintivaaran vuoksi. Kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla ja muilla retkikohteilla voi olla lisäksi omia sääntöjä, jotka pitää tarkistaa ennen lähtöä.

Kaasu- ja spriikeittimiä ei yleensä katsota avotuleksi samalla tavalla kuin risukeitintä, mutta niitäkin saa käyttää vain niin, ettei käyttö aiheuta palovaaraa. Keitin asetetaan vakaalle ja palamattomalle alustalle, ei sammaleelle, varvikkoon tai kuivaan heinikkoon.

Hyvä käytäntö on yksinkertainen: tarkista Ilmatieteen laitoksen varoitukset ja retkikohteen omat ohjeet ennen jokaista retkeä. Jos olo on epävarma, valitse ruoka, jonka voi syödä ilman liekkiä.

Polttoaineen kerääminen risukeittimeen

Risukeittimeen sopivat parhaiten maassa olevat kuivat risut, tikut ja kävyt. Elävistä puista ei katkaista oksia, eikä kaatuneista rungoista sahata tai revitä puuta ilman lupaa. Luonnonsuojelualueilla säännöt voivat olla tiukempia, joten kohdekohtaiset ohjeet ratkaisevat.

Suositulla taukopaikalla kaikki kuiva pikkupuu voi olla jo kerätty. Silloin risukeittimestä tulee nopeasti hidas ja vaivalloinen. Tämä on hyvä muistaa, jos suunnittelet koko ruokahuollon risukeittimen varaan.

Sade, tuuli ja arjen vaiva

Kaasukeitin toimii sateessa, kunhan saat liekin suojattua tuulelta ja keittimen pysymään vakaana. Risukeitin taas kärsii sateesta selvästi. Märkä puu savuaa, syttyy hitaasti ja vaatii jatkuvaa huomiota.

Risukeittimen kattila nokeentuu lähes aina. Noki ei ole katastrofi, mutta se tarttuu helposti käsiin ja varusteisiin. Siksi nokiselle kattilalle kannattaa olla oma pussi.

Jos ruoanlaiton pitää olla mahdollisimman huoletonta, kaasukeitin voittaa. Jos ruoanlaitto saa olla osa leirin rauhallista tekemistä, risukeitin voi olla mukava lisä.

Kenelle kaasukeitin sopii?

Kaasukeitin sopii erityisen hyvin, jos:

• olet ostamassa ensimmäistä retkikeitintä
• teet viikonloppuvaelluksia tai päiväretkiä
• haluat keittää veden nopeasti aamulla tai illalla
• liikut sateisessa tai vaihtelevassa säässä
• retkeilet lasten kanssa tai ryhmässä
• haluat minimoida ruoanlaiton säätämisen

Kenelle risukeitin sopii?

Risukeitin sopii paremmin, jos:

• liikut metsäisessä maastossa ja tunnet tulentekosäännöt
• haluat vähentää mukana kannettavan polttoaineen määrää
• sinulla on aikaa kerätä polttoainetta ja seurata liekkiä
• retkeilet paljon päiväretkillä tai kalareissuilla
• sinulla on kaasukeitin varalla huonoa säätä varten

Kannattaako kantaa molempia?

Pitkillä reissuilla osa retkeilijöistä kantaa risukeitintä pääkeittimenä ja pientä kaasupoltinta varalla. Tämä voi olla toimiva ratkaisu, jos retki kulkee metsäisessä maastossa ja haluat varmistaa ruoanlaiton myös sateella, palovaroituksen aikana tai väsyneenä iltana.

Ensimmäiselle retkelle molempia ei tarvitse ostaa. Aloita yhdellä keittimellä, opettele sen käyttö rauhassa ja lisää toinen vasta, jos omat retket sitä oikeasti vaativat.

Yleisimmät virheet

• Kaasupatruunan määrää ei arvioida etukäteen.
• Kesäkaasua yritetään käyttää pakkasella.
• Risukeitintä kokeillaan ensimmäistä kertaa vasta sateisessa leirissä.
• Maastopalovaroitusta tai kohteen sääntöjä ei tarkisteta.
• Keitin asetetaan liian epävakaalle tai palavalle alustalle.
• Nokinen kattila pakataan suoraan muiden varusteiden sekaan.

Lisälukemista turvalliseen käyttöön

Tulentekoon ja retkikeittimiin liittyvät ohjeet kannattaa tarkistaa aina ennen retkeä ajantasaisista lähteistä. Hyviä lähtökohtia ovat Luontoon.fi:n ohje retkeilystä maastopalovaroituksen aikana, Luontoon.fi:n retkikeitinopas ja oman retkikohteen ohjeet ja säännöt.

Yhteenveto

Kaasukeitin on luotettava perusvalinta. Se on nopea, siisti ja helppo käyttää, minkä vuoksi se sopii useimmille aloittelijoille ja viikonloppuvaelluksille parhaiten.

Risukeitin on hyvä lisä retkeilijälle, joka liikkuu paljon metsässä ja haluaa käyttää maastosta löytyvää polttoainetta. Sen kanssa pitää kuitenkin hyväksyä hitaampi ruoanlaitto, nokisuus ja se, että maastopalovaroitus voi estää käytön kokonaan.

Jos valinta tuntuu vielä epäselvältä, aloita kaasukeittimestä. Se antaa eniten varmuutta ja vähiten yllätyksiä. Risukeittimen voi hankkia myöhemmin, kun tiedät millaisissa maastoissa ja olosuhteissa oikeasti liikut.