Kuinka suunnitella vaellusreitti

Hyvä vaellus ei synny sattumalta. Reitti, sää, omat voimat, leiripaikat, vesi ja varasuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, joka tekee retkestä turvallisen ja nautittavan. Tämän oppaan avulla suunnittelet vaellusreitin rauhallisesti alusta loppuun.

Aloita rehellisestä itsearvioinnista

Ennen karttoja ja sovelluksia kannattaa pysähtyä hetkeksi. Kuinka hyvässä kunnossa olet juuri nyt? Onko sinulla kokemusta teltassa yöpymisestä, rinkan kantamisesta tai suunnistamisesta? Montako päivää retkeen on oikeasti käytettävissä?

Sopiva reitti ei ole mahdollisimman pitkä tai näyttävä. Se on sellainen, jonka pystyt kulkemaan turvallisesti ja josta jää hyvä olo. Liian helppo reitti voi tuntua tylsältä, mutta liian vaikea reitti syö nautinnon nopeasti.

Miten valitset sopivan vaellusreitin?

Aloita luotettavista lähteistä. Suomessa hyvä lähtöpaikka on Luontoon.fi, josta löytyy tietoa kansallispuistoista, retkeilyalueista, palveluista, reittien vaativuudesta ja ajankohtaisista ohjeista. Lisäksi muiden retkeilijöiden kokemukset voivat kertoa polun kunnosta, vesipaikoista ja leiripaikkojen käytännön toimivuudesta.

Arvioi reittiä ainakin näillä kysymyksillä:

• Kuinka pitkä reitti on kilometreinä ja päivinä?
• Paljonko reitillä on nousua ja laskua?
• Onko polku merkitty vai vaatiiko se suunnistusta?
• Missä voi yöpyä ja mistä saa vettä?
• Onko alueella sää- tai palovaroituksia?

Helppo, keskivaativa vai vaativa?

Helppo reitti kulkee selkeää ja hyvin merkittyä polkua. Päivämatkat ovat maltillisia ja palvelut, kuten tulipaikat tai käymälät, ovat lähellä. Tämä on paras valinta ensimmäiselle yön yli kestävälle retkelle.

Keskivaativa reitti sisältää enemmän korkeuseroja, kivikkoa, pitkospuita tai paikoitellen epäselvempää polkua. Vaativa reitti voi kulkea avotunturissa, poluttomassa maastossa tai alueella, jossa sää ja suunnistustaito ratkaisevat paljon.

Kilometrit eivät kerro kaikkea

Kaupungissa 20 kilometriä voi olla vain pitkä kävely. Vaelluksella sama matka rinkan kanssa, kivikossa, suolla tai nousumetreissä voi olla kokonainen päivä. Siksi päivämatkaa ei kannata suunnitella pelkän kilometrimäärän perusteella.

Tasaisessa maastossa retkeilijän vauhti voi olla noin 3-4 kilometriä tunnissa, mutta nousut, laskut, märkä maasto ja tauot hidastavat etenemistä. Aloittelijalle 12-18 kilometriä päivässä on usein järkevämpi lähtökohta kuin 25 kilometrin tavoite.

Naismithin sääntöä voi käyttää suuntaa-antavasti: laske kävelyaika matkan mukaan ja lisää noin tunti jokaista 600 nousumetriä kohden. Lisää tämän päälle tauot, ruoanlaitto ja leirin pystytys.

Kartta ja navigointi

Puhelimen karttasovellukset ovat hyödyllisiä, mutta niihin ei pidä nojata yksin. Akku voi loppua, puhelin voi kastua tai signaali voi kadota. Lataa kartat offline-tilaan ja pidä mukana myös paperikartta sekä kompassi, jos reitti vaatii suunnistusta.

Opettele lukemaan korkeuskäyriä. Tiheät käyrät tarkoittavat jyrkkää maastoa, ja ne kertovat usein enemmän reitin raskaudesta kuin pelkkä kilometrimäärä. Merkitse etukäteen lähtöpiste, leiripaikat, vesipaikat ja mahdolliset poistumisreitit.

Vesi, ruoka ja leiripaikat

Reittisuunnitelma ei ole valmis ennen kuin tiedät, mistä saat vettä ja missä yövyt. Kaikilla reiteillä ei ole lähteitä, puroja, käymälöitä tai tulipaikkoja. Joillain alueilla palvelut ovat tiheässä, toisilla niitä ei ole lainkaan.

Juomavettä tarvitaan usein noin 0,5 litraa tunnissa rasituksen aikana, mutta kuuma sää, nousut ja raskas rinkka lisäävät tarvetta. Luonnonvesi kannattaa käsitellä suodattamalla, keittämällä tai puhdistustableteilla, jos laadusta ei ole varmuutta.

Sää on tärkein muuttuja

Tarkista sääennuste muutama päivä ennen lähtöä, edellisenä iltana ja vielä lähtöaamuna. Katso lämpötilan lisäksi tuuli, puuskat, sade, ukkosriski ja maastopalovaroitukset. Sade ei aina estä retkeä, mutta jatkuva rankkasade voi nostaa puroja, tehdä pitkospuista liukkaita ja hidastaa etenemistä paljon.

Avotunturissa sää tuntuu voimakkaammin kuin metsässä. Tuuli lisää kehon lämpöhäviötä, ja nollan lähellä oleva lämpötila voi tuntua selvästi kylmemmältä kovassa tuulessa. Kuoritakki, lämmin välikerros, pipo ja käsineet kuuluvat helposti saataville.

Ukkonen avotunturissa

Jos ennuste lupaa ukkosta iltapäivälle, suunnittele tunturiosuudet aamuun tai muuta reittiä. Jos ukkonen lähestyy avoimessa maastossa, poistu huipuilta, harjanteilta, vesistöjen läheltä ja yksittäisten puiden vierestä. Etsi matalampi ja suojaisampi maastonkohta.

Jos suojaa ei ole lähellä, kyykisty matalaksi jalat yhdessä ja vältä makaamista maassa. Laske metalliset vaellussauvat ja muut pitkät metalliesineet muutaman metrin päähän. Ryhmässä kannattaa pitää välimatkaa, jotta yksi salamanisku ei osu kaikkiin.

Varusteet reitin mukaan

Varusteet valitaan reitin, sään ja oman kokemuksen mukaan. Päiväretkellä riittää pieni reppu, mutta yön yli kestävälle retkelle mukaan tulevat majoite, makuupussi, makuualusta, ruoka, keitin ja turvallisuusvarusteet.

• kartta, kompassi ja ladattu puhelin
• varavirtalähde ja otsalamppu vara-akulla tai varaparistoilla
• ensiapupakkaus, lämpöpeite ja omat lääkkeet
• säältä suojaavat vaatteet ja kuiva vaihtokerros
• juomavesi tai vedenpuhdistusmenetelmä
• riittävästi ruokaa ja pieni vararuoka

Reppu kannattaa pakata niin, että painavat tavarat ovat lähellä selkää ja usein tarvittavat varusteet helposti saatavilla. Sadevaatteet, ensiapu, eväät ja otsalamppu eivät kuulu rinkan pohjalle.

Kerro reitti jollekin

Ennen lähtöä kerro luotettavalle henkilölle, minne olet menossa, mitä reittiä aiot kulkea, milloin lähdet ja milloin sinun pitäisi palata. Sopikaa myös, milloin hän ottaa yhteyttä hätänumeroon, jos sinusta ei kuulu mitään.

Vaativammilla alueilla voi olla vieraskirjoja tai muita tapoja merkitä oma kulku. Käytä niitä, jos sellainen on tarjolla. Pieni merkintä voi helpottaa etsintää, jos reissu ei mene suunnitelmien mukaan.

Ensimmäinen leiripaikka

Suunnittele ensimmäinen leiri erityisen huolellisesti. Leiriin kannattaa saapua vähintään kaksi tuntia ennen pimeää, jotta ehdit pystyttää teltan, hakea vettä, syödä ja rauhoittua ilman kiirettä.

Hyvän leiripaikan tuntomerkkejä ovat:

• tasainen ja kuiva alusta teltalle
• suoja kovimmalta tuulelta
• ei aivan painanteessa, johon vesi tai kylmä ilma kerääntyy
• riittävä etäisyys vesistöön, polkuun ja muihin leiriytyjiin
• kohteen sääntöjen mukainen sijainti

Ennen lähtöä: nopea tarkistuslista

• Reitti ja kartat on tallennettu offline-tilaan.
• Paperikartta ja kompassi ovat mukana, jos reitti vaatii suunnistusta.
• Sääennuste ja maastopalovaroitukset on tarkistettu.
• Joku tietää reittisi ja arvioidun paluuajan.
• Vesi, ruoka ja leiripaikat on suunniteltu etukäteen.
• Puhelin ja varavirtalähde ovat ladattuina.
• Varasuunnitelma on olemassa, jos sää tai voimat muuttavat päivän.

Lopuksi

Vaellusreitin suunnittelu ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi hallita täydellisesti. Se tarkoittaa, että tunnet reitin tärkeimmät riskit, omat rajasi ja vaihtoehdot, jos sää tai jaksaminen muuttuu.

Hyvä suunnitelma antaa luonnolle tilaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, voit keskittyä kävelyyn, maisemaan, hiljaisuuteen ja siihen pieneen vapauden tunteeseen, jonka vuoksi retkelle lähdettiin.

Lähteet ja lisätiedot

• Luontoon.fi: Retkeilykohteet ja reittitiedot
• Luontoon.fi: Viisi vinkkiä ensimmäiselle vaellukselle
• Ilmatieteen laitos: Salama ja ukkonen

Jos suunnittelet samalla ensimmäisen yön yli kestävän retken varusteita, katso viikonloppuvaelluksen pakkauslista.